HUOMIO! Raamatun virat kuvaavat ensisijaisesti henkilön oman voitelun mukaista kyvykkyyttä eli taitoja ja Pyhän Hengen voitelun mukaisia lahjoja, eli ei niinkään minkään seurakunnan omia titteleitä. On jokaisen seurakunnan ja kirkon oma asia miten tehtävänsä jakaa ja työntekijänsä nimittää. Samalla tavalla Pyhän Hengen armolahjat ovat henkilökohtaisia lahjoja, joilla palvellaan seurakuntaa.

Me elämme edelleen uuden testamentin voimassaoloaikaa, joten kaikki mitä uudessa testamentissa on myös meidän sukupolvellemme ohjeeksi annettu ja koskee siis kokonaan meidänkin aikaamme, sillä Uusi Testamentti ei ollut voimassa vain jonkin aikaa joitain osiltaan. Lisäksi Jumala on sama eilen tänään ja iankaikkisesti. Vanha testamentti lakineen oli annettu ohjeeksi niin pitkäksi aikaa, kunnes tuli Uusi testamentti Kristuksessa. Uusi testamentti vahvisti vanhan ja täytti Kristuksessa kaiken lain.

“Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.” (Room. 10:4)

Raamatussa viisi virkaa on annettu seurakuntien tueksi ja rakentumiseksi.
Muitakin tehtäviä Raamatussa mainitaan ja tiedämme että seurakunnassa on monenlaisia tehtäviä. Nämä viisi virkaa ovat seurakunnan rakentumiseksi ja Raamatullisessa opetuksessa pysymiseksi annettu:

”Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,” (Efesolaiskirje 4:11-12)

APOSTOLI Nykypäivänä

Apostolit uudessa testamentissa olivat oman seurakuntansa yhteyden ja myös pastorin/paimenen alaisuudessa mutta kiersivät muissa seurakunnissa tukemassa seurakuntia ja niiden paikallisia paimenia raamatullisessa opetuksessa. Samaa työtä tekevät tänäänkin monet muut eri seurakunnissa kiertävät saarnaajat. Se on apostolista työtä.

Periaatteessa juuri monissa seurakunnissa kiertävät saarnaajat/pastorit tekevät sitä samaa työtä kuin Raamatussa mainitut apostolit eli he tukevat seurakuntia ja paimenia Raamatullisen sanoman välittämisessä seurakunnille. Apostolit eivät siis ole ensisijaisesti evankelistoja, sillä evankelista on sielujen kalastaja ja voittaja.

Apostoli ravitsee, rohkaisee ja tukee monia seurakuntia ja paimenia raamatullisella sanalla ja opetuksella. Hän tehtävä on tuoda innoitusta seurakuntaan ja opettaa Raamatun sanaa niin, että seurakunnissa pysytään Raamatun Sanan totuudessa. Kyse ei tietenkään ole oman päänsä tai mielikuvituksensa ilmoituksesta, vaan Raamatullisesta opetuksesta.

Apostolin tehtävä on tukea seurakuntien paimenia Raamatun sanan rohkaisulla, nykyaikanakin. Apostolin virka on siis edelleen voimassa, sillä Raamatussa ei ole kohtaa, että se tai muut virat lakkaisivat olemasta…

PROFEETTA Nykypäivänä

Profeetta tai paremminkin profeetallinen henkilö tukee oman seurakuntansa paimenta, hänen työssään, antaen Raamatun mukaista tukea profeetallisen ilmoituksen kautta, pysyen aina Raamatun ilmoituksen mukaisessa sanassa. Jos profeetallinen sanoma ei ole linjassa Raamatun ilmoituksen kanssa, se täytyy hylätä.

Monesti nykyään uuden testamentin profeettaa verrataan vanhan testamentin profeettaan, mutta niiden toiminta on hyvin erilaista.

Vanhan testamentin profeetta toimi eri tavalla, koska Pyhä Henki oli tuolloin vain profeetan yllä. Uuden testamentin profeetta ei ole kansan enää tuomari eikä ainoa henkilö, jolle Jumala ilmoittaa tulevia asioita ja puhuu.

Uuden testamentin profeetta on enemmänkin profeetallisen lahjan omaava henkilö, joka saa Pyhän Hengen kautta ilmoitusta seurakunnan rakentumiseksi ja rohkaisuksi.

Uuden testamentin aikakaudella kaikki armolahjat ovat kaikkien uskovien tavoiteltavissa, mutta Pyhä Henki antaa lahjoja sen mukaan kuin itse haluaa.

“Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.” (1. Kor. 12:11)

Paavali toteaa:
”Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuu.” (1. Kor. 14:5)

Profeetallisten ilmoitusten on aina oltava Raamatun ilmoituksen kanssa samassa linjassa. Se on sanoman arvioinnissa tärkein asia. Jos sanoma ei ole Raamatullinen sen saa hylätä.

“Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot;” (1. Kor. 14:29)

Arvosteleminen tarkoittaa sanoman Raamatullisuuden arvioitia, nimen omaan Raamatun valossa, ei ihmiseen itseensä keskittyvää arvostelua tai tuomiota.

Kaikkien armolahjojen käyttöä tulisi harjoitella turvallisessa seurakuntayhteydessä niin, että lahjan omaava henkilö saisi ohjausta, neuvoa ja rakentavaa palautetta, että hän oppisi selkeään ja puhtaaseen sanoman esille tuomiseen ja tulkitsemiseen.

KATSO KIRJOITUS: “Virat ja Pyhän Hengen armolahjat”

KATSO KIRJOITUS: “Hengen hedelmien kasvu”