Lopunaikoja kohti olemme menossa mutta tulevaisuuden suhteen olemme sittenkin vain arvailujen varassa. Jumala toki näyttää tulevia aikoja, joillekin mutta niiden on oltava Raamatun tekstien kanssa linjassa, ei ristiriidassa.

Minäkin olen tutkinut todella paljon lopunaikaan liittyviä kirjoituksia Raamatusta, kuunnellut opetusta siitä ja olen nähnyt paljon unia lopunajoistakin, joiden tiedän sisältävän vertauskuvallisen viestin Jumalan Pyhältä Hengeltä. Pyhän Hengen antamissa unissa on paljon vertauskuvallisuutta aivan kuten Raamatun profetioissa ja niidenkin tulkinta jää joskus siihen että kun alkaa tapahtua niin havahtuu ymmärtämään että näin tämän asian unessa ja silloin avautuu myös ymmärrys unen merkityksestä. Jumala haluaa vahvistaa ja rohkaista luottamaan Häneen kaikissa olosuhteissa ja kun tietää että Jumala on jo puhunut etukäteen jostain asiasta niin tietää myös sen että asia on Jumalalla hallinnassa, eli luota, älä pelkää äläkä murehdi.

Olen ymmärtänyt selkeästi sen, että tietyt profetiat avautuvat vasta sillä hetkellä, kun ne asiat alkavat tapahtua, sillä vihollinen pyrkisi estämään Jumalan suunnitelmat, jos se tietäisi tarkalleen miten ne tapahtuvat. Siitäkin huolimatta, vaikka joku tietäisikin tiettyjä asioita tulevaisuudesta ja mitä ilmoitusta Raamatusta on avautunut niin kukaan ei voi varmuudella sanoa esimerkiksi sitä kuka on antikristus tai miten tapahtumat tarkalleen etenevät kun ne etenevät.

Vihollinen pyrkii estämään Jumalan suunnitelman joka tapauksessa, koska se tuntee Raamatun kirjoitukset paremmin kuin kukaan ihminen. Jumala on siis salannut vertauskuviin oman salaisuutensa joka avautuu ajallaan ja Hän on jaotellut sen moniin murusiin Raamatun kirjotuksiin. Samasta syystä myös meiltä ihmisiltä on salattu tarkka asioiden eteneminen, vaikka me saammekin asioista sen tiedon ikään kuin pääkohdittain. Paholaisella ei ole Pyhää Henkeä eli se ei voi tulkita Pyhän Hengen ilmoituksia omia suunnitelmiaan varten. Siinä on vertauskuvallisuuden syy. Kaikki selviää ajallaan.

Sana sanoo, että tieto lisääntyy loppua kohti, mikä tarkoittanee juuri sitä, että kun asiat alkavat tapahtua niin ne, jotka tuntevat kirjoitukset, osaavat yhdistää tiedon Raamatun tapahtumiin ja kirjoituksiin ja kokonaiskuva alkaa tarkentua pala kerrallaan. Jumala on viisaudessaan antanut meille Raamatussa vain maailman tapahtumien perusrungon ja viitteet kaikelle mitä suurinpiirtein tapahtuu, mutta silti tulevaisuuden tapahtumat avautuvat meille ikään kuin porras kerrallaan.

Ja siltikin tapahtumat yllättävät. Emmehän saa ihmisinä sotkea omavoimaisuudellamme Jumalan suunnitelmia. Jos tietäisimme miten Jumala asiat toteuttaa, me kuitenkin pyrkisimme nopeuttamaan niitä ja silloin moni asia menisi täysin pieleen. Ihmisen viisaus ei riitä toteuttamaan Jumalan suunnitelmia niin että kaikki tapahtuisi täydellisessä aikataulussa. Vain Jumala voi.

Ei ole tarvis tietää aikoja eikä hetkiä. Ja riittää kullekin päivälle omat murheensa.

7.Hän sanoi heille: “Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut, (Ap. t. 1:7)
34.Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa.” (Matt. 6:34)

Sanoessaan ettei tarvitse tietää aikoja ja hetkiä, niin Jeesus lähinnä tarkoitti ettei heidän nyt tässä hetkellä tarvitse niistä asioista murehtia. Raamatussa alkuseurakunnalle oli silti selvää mitä Raamattu kirjoittaa siitä, että osaamme valvoa aikaamme ja tunnistaa lopunajan merkit. Paavali näet kirjoittaa 1. Tessalonikalaisille kuin vihjeenä, että silloin kuulette puhuttavan tietyistä asioista, kuten rauha rauha ei mitään hätää… niin silloin on jo maailman synnytyskivut käynnissä ja kaikki tapahtuu äkkiarvaamatta, eli siinä puhutaan samasta asiasta mistä Jeesuskin opetti, (Mark. 13:8).

(Mark. 13:5-8)
5.Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: “Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
6.Monta tulee minun nimessäni sanoen: ‘Minä se olen’, ja he eksyttävät monta.
7.Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu.
8.Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua.

(Room. 8:19-23)
19.Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
20.Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon varaan,
21.koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
22.Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;
23.eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

Me/päivän lapset ja He/yönlapset

(1. Tess. 4:16-5:11)
16.Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
17.sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
18.Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.

1.Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa;
2.sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä.
3.Kun he sanovat: “Nyt on rauha, ei hätää mitään”, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon.
4.Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas;
5.sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.
6.Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.
7.Sillä ne, jotka nukkuvat, ne yöllä nukkuvat, ja jotka juovat itsensä juovuksiin, ne yöllä juovuksissa ovat.
8.Mutta me, jotka olemme päivän lapsia, olkaamme raittiit, ja olkoon pukunamme uskon ja rakkauden haarniska ja kypärinämme pelastuksen toivo.
9.Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
10.joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan.
11.Sentähden kehoittakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne, niinkuin teettekin.

Näin ollen, ne jotka valvovat, tietävät milloin tämä kaikki alkaa tapahtua, mutta se yllättää heidät eli maailman, ei meitä.

7.ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. (Fil. 4:7)