”Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.” (1. Korinttilaiskirje 13:12)

Jos sisäinen ihmisesi on särkynyt niin näet itsesi ja Jumalan rakkauden ikään kuin rikkinäisen peilin kautta. Särkynyt oma kuvasi heijastuu peilistä halkeilujen kautta, epätäydellisesti ja saatat myös nähdä virheellisesti Jumalan vaativana, ankarana. Todellisuudessa Jumala haluaa osoittaa armoa ja huolenpitoa niin kuin tuhlaajapojalle että syli on auki. Hän tuli että meillä olisi yltäkylläisyys armossa.

”Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.” (Johannes 10:10)

”Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.” (Psalmit 147:3)

Meidän tulisi nähdä itsemme Kuninkaan lapsina, jotka on lunastettu perheeseen, joilla on Kuninkaalta valtuutus toimia Hänen nimessään sekä kuninkaalliset oikeudet kuninkaalliseen perintöosaan.

”Ylen ihana on kuninkaan tytär sisäkammiossa, kultakudosta on hänen pukunsa.” (Psalmit 45:14)

”Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,” (Efesolaiskirje 2:19)

”kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa,” (Kolossalaiskirje 1:12)

”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta, julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia, panemaan Siionin murheellisten päähän — antamaan heille — juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva “vanhurskauden tammet”, “Herran istutus”, hänen kirkkautensa ilmoitukseksi.” (Jesaja 61:1-3)

”Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.” (2. Korinttilaiskirje 3:18)

”anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään” (Efesolaiskirje 1:17-18)

”että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä. Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa,” (Efesolaiskirje 3:16-20 )

”Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen,” (Heprealaiskirje 3:1)

”silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.” (Heprealaiskirje 12:2)

”ja “heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen”.” (1. Pietarin kirje 5:7)