🔸 Lihasydän ja kivisydän

Pyhän Hengen ohjauksessa kulkeva uskova huomaa ja aistii profetaalisuuden kautta monia asioita ympärillään, joista hän ymmärtää, mitä Jumala haluaa sanoa, ja sen, että mikään ei ole sattumaa.

Kaikki hänen elämässään on uskosta kiinni. Jos uskoo, niin voi nähdä. Jos ei usko niin ei näe. Epäuskoa on monenlaista. Vaikka uskoo Jumalaan, mutta ei usko Jumalan puhuvan itselle, yleensä ei niin tapahdukaan, sillä ”tapahtukoon sinulle uskosi mukaan”. Mikä on uskon määrä, sen mukaan asioita tapahtuu.

🔸 Lapsen usko

Lapsen elämässä kaikki on mahdollista, mutta kun lapsi kasvaa, hän on oppii yleiset järkeisopit ja hylkää lapsenomaisen uskon ja luottamuksen Jumalan ihmeellisyyteen.

”Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: “Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.” (Matteus 11:25)

Profeetallisella uskovalla on lapsenmielinen uskonsuhde Jumalaan. Hän uskoo Jumalan ihmeellisyyksiin omassa elämässään ja silloin hän näkee Pyhän Hengen ulottuvuuksiin.

Se on myös kasvun tie. Jumalan miehet Raamatussa kuten profeetat olivat paljon yksinäisyydessä, erämaissa. He janosivat Jumalan läsnäoloa, ja he joko itse menivät tai Pyhä Henki ohjasi heidät sinne, sillä kun muun maailman äänet hiljenevät, Jumalan ääni alkaa kuulua selvemmin sydämessä.

🔸 Jumala puhuu sydämelle.

Kova paatunut sydän ei kuule. Kova sydän on paatunut ja Jumalan sanat eivät uppoa kivisydämeen.

”älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa,” (Heprealaiskirje 3:8)

”Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.” (Hesekiel 36:26)

Mutta kun Jumala alkaa muuttaa sydäntä niin Hänen sanansa myös uppoaa siihen. Vain Jumala voi kirjoittaa ja puhua kivisydämeen. Kivi sydämestä päästäänkin aiheessa kivitauluihin, joihin Jumala kirjoitti lakinsa.

🔸 Kivitaulut

Laintaulut olivat kiveä ja laki on kova ja täydellisyyttä vaativa se on jo luonnostaan piirretty jokaisen sydämeen. Mutta ihmisen langennut luonto pyrkii vaientamaan lain käskyt.

Mooses kuuli Jumala äänen, hänellä oli kutsu Jumalalta, monien vaiheiden jälkeen, hän erottautui yksinäisyyteen kuuntelemaan Jumalaa 40 päivää, kuten teki Jeesuskin.

Kun sitten lopulta Mooses tuli alas vuorelta laintaulut käsissään, hän vihastui kansan synnin tähden ja rikkoi laintaulut. Lopulta kansa teki parannusta ja katui tekojaan. Sen jälkeen Jumala kirjoitti samat lain säädökset uusiin tauluihin. Sama laki oli siis edelleenkin voimassa.

Tämä vertauskuvallisuus kertoo meille miten Vanhan Testamentin laintaulut rikottiin ristillä, maailman synnin tähden. Mutta Jeesus vahvisti lain olevan edelleen voimassa elämänsä ja ylösnousemuksensa kautta. Jeesus itse sanoi, että hän vahvistaa lain. Hän otti kirouksen ja tuomion yllensä. Laki on olemassa mutta se on nyt täytetty.

”Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: “Se on täytetty”, ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.” (Johannes 19:30)

Laki on voimassa edelleen. Jeesus on itse nyt rikottuna ja uutena ylösnousseena laintauluna. Hän on laki ja ylin tuomari.

”Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta:” (2. Timoteuskirje 4:1)

”Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.” (Roomalaiskirje 10:4)

”Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.” (Sananlaskut 4:23)