OSA 2. Synnistä luopuminen

Tämä 2. osan kirjoitus KYLLÄ KOSKEE kaikkia uskovia! Mutta jos et ymmärrä mitä tässä kirjoituksessa tarkoitetaan niin silloin se ei ole silloin sinulle tarpeellinen tietääkään ja voit rauhassa laittaa sen pois mielestäsi, roskakoriin.

	Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi. (Joh 8:36)

Alkusanat:

Joukut uskovat myös piiloutuvat erilaisten naamioiden taakse ja esittävät roolia, jolla peittävät todellisen tilansa, joka ei ole se ihminen jollaiseksi Jumala on hänet tarkoittanut. Se on kuin väärä identiteetti, josta pitäisi päästää irti ja vapautua, että Kristuksen kaltaisuus saisi hänessä muodon.

Tässä kirjoituksessa (Osat 1. ja 2.) sivutaan myös syntiä ja sidonnaisuuksia, joiden taustalla on jotain sairautta. Raamatussa on todella paljon tähän asiaan liittyvää tietoa, josta voisi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan mutta niitäkin kirjoja taitaa olla jo riittävästi, joten lukekaa Raamattua.

Tämä kirjoitus ei ole tarkoitettu tuomitsemiseksi, ei ollenkaan, vaan kirjoitan omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta ja näkemyksestä mitä vuosien varrella olen saanut nähdä ja todistaa, sekä myös itse käydä läpi. Kirjoitan, että ymmärrettäisiin paremmin syy- ja seuraussuhteet synnin ja syntien seurauksista.

Tämä kirjoitus ei ole siis syytös tai väite, että kaikki ongelmat tai sairaudet johtuisivat siitä, että olisi itse tehnyt jotain tai että Jumala rankaisisi. Ei, sillä Jumala ei rankaise, koska Jumala on hyvä. Hänellä on hyvä tahto ihmisiä kohtaan.

“Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” (Luuk. 2:14)

Miltä näyttää lopunaikojen seurakunta?

Miksi synnistä pitäisi aina varoittaa?

”joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.” (1. Korinttilaiskirje 3:6)

Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. (Hepr. 4:15)

Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: “Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi.” (Joh. 5:14)

Jumalan ”unelma” on saada eteensä pyhä ja puhdas seurakunta.

”saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.” (Efesolaiskirje 5:27)

Paavalia murehdutti Korinton seurakunnan tila ja se on todellisuutta erityisesti tänä päivänä: ”Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan.” (1. Korinttilaiskirje 11:3)

Ja Paavali kirjoitti Timoteukselle millainen lopunajan seurakunta tulee olemaan: ”Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.” (1. Timoteuskirje 3:1-5)

Mitä olen nähnyt, sitä suren

Olen saanut palvella Herraa sielunhoidossa monia vuosia ja rukoillut monien puolesta ja nähnyt ja kuullut vaikka mitä. Se on avannut silmäni näkemään että miten synti niin helposti kietoo ihmisen ongelmiin ja jopa riivaajiin. Valitettavasti se näkemäni on varsin raadollista todettavaa samat synnit vaivaavat uskovia yhtälailla kuin ei uskovia. On juoppoutta, haureutta, noituuden ja okkultismin eri muotoja ja väkivaltaa ja ihan koko se luettelo mitä raamatussa luetellaankin. Elämä on raadollista. Useat uskovat eivät vain ymmärrä miten vaarallista on elää synnissä tekemättä parannusta, sillä silloin avaa oven synnin demoniselle vaikutukselle, joka on kirous. Siunaus lakkaa aina synnissä.

Enkä voi todellakaan voi kerskua itsestäni ja sanoa, että olisin elämässäni onnistunut täydellisesti vaelluksessani, ja aina tehnyt sitä mikä Jumalan mielestä olisi ollut oikein. Olen monesti katunut ja tehnyt parannusta ja vilpittömästi, ja muuttanut suuntaani useammin kuin kerran. Virheistään pitäisi oppia ja pitää lyhyet tilivälit. Mutta tämä kaikki kokemukseni ja mitä ole nähnyt ja näen, antaa sen ymmärryksen, että jos synnistä ei varota, se ottaa aina lisää valtaa seurakunnassa ja tuhoaa sen. (Jumalan seurakunnan muodostavat kaikki maailman uudestisyntyneet uskovat.)

Se mitä olen seurakunnan tilasta vuosikymmenien aikana läheltä nähnyt niin kerronpa teille vertauksen.

LAMPAITA OOMME KAIKKI

Pellolla on lammaslauma. Sanotaan nyt vaikka, että olipa kerran 100 lammasta, aivan kuten Jeesuksen kertomassa vertauksessa, jossa hän jätti ne 99 ja lähti sen yhden perään, joka oli hukassa.

Nyt on se 100 lammasta, puolet niistä, eli 50 on niitä, jotka haluaisivat pysytellä lähellä paimenta. Aivan kuten oli 10 neitsyttä, joista viisi oli viisasta ja viisi tyhmää, sama jakosuhde.

Puolet eli 50 muuta lammasta humputtelee pitkin peltoa, eivätkä pidä katsettaan paimenessa, koska niitä vain kiinnostaa enemmän se mitä aidan takana on, sillä ruoho näyttää aina vihreämmältä aidan takana. Siksi ne hyppivätkin aidan yli toiselle pellolle, aina silloin kun siihen tulee mahdollisuus, vain huomatakseen, että se vihreä ruoho olikin kangastusta. Kivikkoinen ja louhikkoinen rinne alkoi vain pettää jalkojen alla. Ja sudet piirittivät niitä aidan väärällä puolella jatkuvasti. Ja takaisinpääsy omalle pellolle aidan toiselle puolelle oli todella raskasta ja uuvuttavaa eikä haavoilta ja kivuilta voinut välttyä. Joillekin se paluu oli jopa mahdotonta. Kun paimen kutsui, ne eivät enää vastanneetkaan, vaan jäivät sille tielleen. Ja kyllä, paimen jättää vaikka ne 99 lammasta ja etsii sitä yhtä kadonnutta, mutta joskus lammas ei vaan palaa.

Sitten on se 50 uskollisiksi nimitettyä lammasta, jotka haluavat pysyä lähellä paimenta pitävät tärkeänä katsoa paimeneen, ainakin silloin kun ne eivät syö ruohoa ja silti osa, ehkä noin 20 niistä unohtaa paimenen ohjeet ja ne käyvät välillä kiertelemässä ja kompuroimassa aidan reunoilla mutta ne palaavat kuitenkin lähelle paimenta mutta ovat mustelmilla.

Näistä uskollisista ehkä noin 20 istuu vain tyytyväisinä paikoillaan, ne eivät juurikaan liiku eivätkä tee muutakuin syövät ruohoa ja pulskistuvat tiedossa, joka on niille tärkeämpää kuin pysähtyä kuuntelemaan henkilökohtaisesti paimenen ääntä.

Jäljelle jäävät vielä 10, ja ne ovat ne, jotka seuraavat paimenta herkeämättä ja ne eivät päästä hetkeksikään katsettaan paimenesta ja he kuulevat mitä hän heille puhelee, mutta niitä on sadasta vain kourallinen.

Keitä nämä 10 ovat? Ne ovat ne, jotka haluavat kokonaan keskittyä seuramaan Hyvää paimenta. Ne haluavat olla kuin Maria, joka oli valinnut hyvän osan. Niille paimen juttelee ja kertoo tarinoitaan ja ne kuulevat hänen äänensä. Niiden 10 tausta on sellainen, että jatkuvan karkailun takia paimen on joskus joutunut murtamaan niiden jalan ja kantamaan niitä harteillaan, kunnes se on parantunut. Ja niinpä niistä on tullut kaikkein uskollisimpia ja kuuliaisimpia lampaita.

Tämä lammalauma tarkoittaa sitä, että olen nähnyt läheltä 45 uskossaolovuoden aikana, että uskovat sotkevat omat asiansa, kun eivät pysyttele lähellä Kristusta, liian moni ei ole täyttynyt Pyhällä Hengellä eikä heillä itsellään ole voimaa pysyä erossa maailmasta ja siitä mikä saastuttaa. Niinpä he ovat jatkuvasti vihollisen kynsissä, sillä Raamattu selkeästi opettaa, että jos sallii syntiä elämäänsä tekemättä parannusta siitä, se tarkoittaa, että pimeyden voimilla on laillinen oikeus päästä sotkemaan heidän elämäänsä. Se on näin Raamatussa.

Vaikka he ovat tulleet uskoon ja ovat pelastettuja ja kuuluvat Jumalan lammaslaumaan niin Raamatun mukaan, kun synti erottaa ihmisen Jumalasta. Ja se tässä tapauksessa tarkoittaa että synti on rikkomus Jumalaa vastaan. Ja siitä seuraa vain ongelmia, murhetta ja harmia, sillä JUMALA EI VOI SIUNATA SYNTIÄ. Raamatussa on, että synnistä seuraa aina kirousta. Niinpä rikkoessaan Jumalaa vastaan, ihminen joutuu pois siunauksen alta, jolloin Jumalan siunaava ja suojeleva käsi on poissa heidän yltänsä. Se tarkoittaa kirouksen sallimista elämäänsä.

Ei voi tehdä syntiä niin etteikö sillä olisi mitään seurauksia. Paholainen ei nuku. Se käy jokaisen uskovan ympärillä kuin karjuva leijona, se haluaa niellä ja murskata ihmisen ja erityisesti jokaisen uskovan, niin paljon se vihaa sitä jota Jumala rakastaa.

Paimenelle ihan jokainen lammas on yhtä rakas mutta se on lampaan oma valinta mitä tekee, ja se mitä lammas tekee ja valitsee, riippuu lampaan omasta tahdosta. Kun lammas tekee sitä mitä sen ei pitäisi, ja sotkeutuu likaan tai juuttuu pensaaseen tai karkaa kivikkoon, se on itse mennyt sinne ja Hyvä paimen joutuu tekemään joskus kovastikin työtä ja jopa taistelemaan susia vastaan saadakseen lampaansa takaisin laumaan. Huomaa, ettei Hyvä paimen kurita lampaitaan, sillä hän rakastaa niitä, mutta lammas ihan itse aiheutti itsellensä ongelmia.

Jumalan suojelus

Kyllä Jumala suojelee omiaan, se on totta, mutta on sikäli väärää ajattelua tuudittautua johonkin kuplaan, ettei uskovalle voi tapahtua mitään pahaa, varsinkaan, jos on itse aiheuttanut harminsa. Sitäkin olen elämässä nähnyt, että uskovainen elää kuin jumalaton ja syyttää sitten lähimmäisiään ja Jumalaa ongelmistaan.

Jos uskova kuuntelee käärmeen ääntä joka kuiskaa: ”Onko Jumala todellakin sanonut tästä, että et voisi tehdä näin, et sitä siinä ketään satuta, sinulla on oikeus olla itsesi herra, sinulla on oikeus ja sehän on vain mukavaa ajanvietettä ja mitä sitten, voit tehdä parannuksen heti huomenna jne.”

Jos antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden. Eikö niin? Kyllä käärme kuiskii kaikenlaista. Se on sitten oma valinta ketä kuuntelee, Raamatun Jumalaako vai maailman ääniä? Kyllä karitsan veri peittää kaiken synnin, ja poistaa ja katkaisee kirouksen, mutta erityisesti tänä aikana, jossa nyt elämme, Paavali kirjoitti Timoteukselle miten raadollinen on lopunajan seurakunnan tila. Ja se todellakin on nyt sellainen.

”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja” (1. Timoteuskirje 4:1)

Elämme kirouksen alaisessa maailmassa, se lukee Raamatun alussa, kun ihminen lankesi, koko maailma joutui kirouksen alle ja paholainen pitää kiinni siitä kynsin hampain niin kauan kuin sillä aikaa on, ja se tietää, että aikaa on enää vähän ja siksi se kiristää otettaan kaikesta.

Raamatussa on selkeitä ohjeita miten tunnistaa paholaisen metkut. Mutta Raamattua täytyy lukea, koska se on ennenkaikkea Jumalan rakkauskirje ja opas pimenevän maailman teillä. Uskossa kasvaminen ei pysähdy siihen, että on joskus tullut uskoon ja se siitä. Eikä toisaalta kukaan voi tulla täydelliseksi kasvussaan ennen kuin Taivaassa, vaan kasvu jatkuu ihan jokaisella yksilöllä loppuun saakka.

Raamattu aivan selkeästi opettaa myös sen, että synti sitoo ihmistä myös sairauksiin.

Mitä pidemmälle tämä kirouksen alla oleva langennut maailma menee, sen sairaammaksi se kaikilta osiltaan tulee. Sairaus ei tule Jumalalta, vaan se johtuu tämän maailman luopumuksen tilasta. Kaikki liha on sen kirouksen alla.

”mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: ‘Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi’.“ Niin käärme sanoi vaimolle: “Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan”. Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.

Ja Aadamille hän sanoi: “Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ‘Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.”” (1. Mooseksen kirja 3:3-6, 17-19)

”Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.” (1. Korinttilaiskirje 15:50)

Henki on kuitenkin se joka eläväksi tekee. Sielunpelastus on tulee Jumalalta.

”joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.” (1. Korinttilaiskirje 3:6)

Ja samalla Raamattu opettaa että Jumala ei anna ihmiselle sairauksia vaan haluaa parantaa niistä. Se miksi joku paranee ja joku ei, on asia johon ei löydy tyhjentävää vastausta. Jumala armahtaa kenet armahtaa.

”Sillä Moosekselle hän sanoo: “Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan”. Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.” (Roomalaiskirje 9:15-16)

Jobin kirjasta käy ilmi, että paholainen oli Jobin kurjuuden takana ja kärsivällisyydellä Job jaksoi käydä läpi koetukset ja lopulta Jumala käänsi hänen kohtalonsa ja hän tuli kaksinverroin siunatummaksi mitä oli ollut.

”Niin Herra sanoi saatanalle: “Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa.” Saatana vastasi Herralle ja sanoi: “Suottako Job pelkää Jumalaa? Olethan itse kaikilta puolin suojannut hänet, hänen talonsa ja kaiken, mitä hänellä on; olet siunannut hänen kättensä työn, ja hänen karjalaumansa ovat levinneet ympäri maata. Mutta ojennapa kätesi ja koske kaikkeen, mitä hänellä on: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.” Niin Herra sanoi saatanalle: “Katso, kaikki, mitä hänellä on, olkoon sinun käsissäsi; älä vain koske kädelläsi häneen itseensä”. Ja saatana meni pois Herran edestä.” (Job 1:8-12)

Jumala antaa aina hyvää ja tämän maailman ruhtinas haluaa vain pahaa.

”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.” (Jaakobin kirje 1:17)

Paholainen on kaiken pahuuden takana.

Jeesus keskusteli kirjanoppineiden kanssa:
”Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani. Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.” (Johannes 8:43-44)

Ihminen on kuitenkin aina itse vastuussa valinnoistaan ja teoistaan.

”Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: “Jumala minua kiusaa”; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa. Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee; kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.” (Jaakobin kirje 1:13-15)

”Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.” (Jaakobin kirje 5:16)

”Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,” (Heprealaiskirje 12:1)

”Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha, ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte. Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.” (Kolossalaiskirje 3:5-10)

”Pukeutukaa siis, te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset. Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.” (Kolossalaiskirje 3:12-17)

”Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte. Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla. Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki. Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. Älkäämme olko turhan kunnian pyytäjiä, niin että toisiamme ärsyttelemme, toisiamme kadehdimme.” (Galatalaiskirje 5:16-26)

”Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta. Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. Jolla sitävastoin ei niitä ole, se on sokea, likinäköinen, on unhottanut puhdistuneensa entisistä synneistänsä. Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea; sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.” (1. Pietarin kirje 1:3-11)

”Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,” (Heprealaiskirje 12:1)

Keitä meillä on ympärillämme?

Enkelit, todistajat, näkymätön maailma. Emme voi tehdä mitään sellaista mitä Jumala ei näkisi. Ei ole mitään Jumalalta salattua, ei edes omat ajatukset. Sen tähden meidän tulee oikaista meidän mielemmekin Jumalan puoleen.

”Ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi. Sentähden, kaikki, mitä te pimeässä sanotte, joutuu päivänvalossa kuultavaksi, ja mitä korvaan puhutte kammioissa, se katoilta julistetaan.” (Luukas 12:2-3)

”Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” (Roomalaiskirje 12:1-2)

”Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava. Kaikki vääryys on syntiä. Ja on syntiä, joka ei ole kuolemaksi. Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha. Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.” (1. Johanneksen kirje 5:16-19)

Ohjeeksi:

(1. Tess. 5:14-28)
14.Me kehoitamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan.
15.Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.
16.Olkaa aina iloiset.
17.Rukoilkaa lakkaamatta.
18.Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.
19.Henkeä älkää sammuttako,
20.profetoimista älkää halveksuko,
21.mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;
22.karttakaa kaikenlaista pahaa.
23.Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.
24.Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä.
25.Veljet, rukoilkaa meidän edestämme.
26.Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suunannolla.
27.Minä vannotan teitä Herran kautta, että luetatte tämän kirjeen kaikille veljille.
28.Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne.

Täyttykää Hengellä

(Ef. 5:8-21)
8.Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina
9.- sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä -
10.ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle;
11.älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.
12.Sillä häpeällistä on jo sanoakin, mitä he salassa tekevät;
13.mutta tämä kaikki tulee ilmi, kun valkeus sen paljastaa, sillä kaikki, mikä tulee ilmi, on valkeutta.
14.Sentähden sanotaan: “Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!”
15.Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat,
16.ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.
17.Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.
18.Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,
19.puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
20.kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
21.Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.

“Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.” (2. Kor. 3:17)

KATSO KIRJOITUS: Vapauteen Kristus vapautti. Osa 1. Sielunhoito
KATSO KIRJOITUS: Vapauteen Kristus vapautti. Osa 3. Armossa eteenpäin
KATSO KIRJOITUS: Sormella osoittelijat