”Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,” (Sananlaskut 30:8)

Jumala antaa niille, joille näkee hyväksi antaa. Joskus Jumala sallii koetella ihmistä joko sillä, että on puutetta ja joskus sillä, että on liikaa. Kyllä meitä koetellaan osaammeko toimia oikein mutta myös siinä mikä on sydämemme tila.

”Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.” (Matteus 6:24)

Ja joskuspa joillekin voi olla sekin tilanne siunaukseksi, ettei Jumala anna hänelle ylimääräistä, koska hän ei osaisi käyttää sitä oikein vaan niin, että se koituisi omaksi kiroukseksi. Kyse on siitä taloudenpidosta mitä sana opettaa, miten ja mihin käyttää sen mitä Jumala antaa.

Näyttäkää minulle veroraha.” Niin he toivat hänelle denarin. Hän sanoi heille: “Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?” He vastasivat: “Keisarin.” Silloin hän sanoi heille: “Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on.” (Matt. 22:19-21)

Lesken ropo

”Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon. Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä. Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: “Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun. Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä.”” (Markus 12:41-44)

”Huomatkaa tämä: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää. Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.” (2. Korinttilaiskirje 9:6-7)

Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.” (Luuk. 6:38)

Niin monesti lukee lehtijuttuja, ettei raha sitten tuonutkaan onnea ja liiasta seurasi jonkinlainen kriisi ja synti vei mennessään. Raha ja menestys ei tuo onnea, niin outoa kuin se onkin. Rahan himo hullaannuttaa. Rahan haaliminen eksyttää lihallisen ihmisen. Ja myös paholainen tietää miten rahan himolla saa ihmiset koukutettua erilaisiin asioihin. Yhtälailla uskomattomat ja uskovat.

Raha itsessään ei ole paha, vaan rahan himo.

”Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.” (1. Tim. 6:10)

Kyllä se on siunaus, että joku saa omaisuutta ja maallista hyvää, ehkä juuri siksi, koska on Jumalan mielestä viisas ja käyttää omaisuuttaan viisaasti ja hyvin sekä oikein myös Jumalan valtakunnan rakentamiseksi. Jeesus kertoi vertauksen talouden hoitajasta joka ei osannut huolehtia hänelle uskotusta omaisuudesta ja siihen liittyen hän myös totesi:

Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä. Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on? Ja jos ette ole olleet uskolliset siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sitä, mikä teidän omaanne on? Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.” (Luuk. 16:10-13)

On siis aivan turhaa olla kateellinen siitä jos jollain on jotain mitä itsellä ei ole. Jumala taatusti antaa ihmiselle mitä hän tarvitsee, jos sitä pyytää vilpittömällä sydämellä ja Jumala näkee kuka sitä oikeasti tarvitsee, mutta jos ei jotain syysta pyytämäänsä asiaa saa, niin se on varmaan parempi niin.

”Älkää siis murehtiko sanoen: ‘Mitä me syömme?’ tahi: ‘Mitä me juomme?’ tahi: ‘Millä me itsemme vaatetamme?’ Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” (Matteus 6:31-33)

Jumala on aina paras turvamme. Olen kuullut yliluonnollisista ihmeistä ystäviltäni rahan suhteen, kun on ollut todellakin jokin tarve saada apua. Jumalalle on kaikki mahdollista.

Antakoon Jumala kaikille meille viisaan sydämen, että osaisimme olla Jumalan mielen mukaisia siinä mitä teemme ja miten elämme, niin että myös taloudellinen tilanteemme olisi tasapainossa ja koituisi siunaukseksi muille. Nimittäin Jumala joettelee sydäntämme myös niin, että osaammeko auttaa muita, kun tilanne sitä vaatisi.

En minä ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita; te tiedätte itse, että nämä minun käteni ovat työllänsä hankkineet, mitä minä ja seuralaiseni olemme tarvinneet. Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: ‘Autuaampi on antaa kuin ottaa.’” (Ap. t. 20:33-35)

”Ei niin, että minä puutteen vuoksi tätä sanon; sillä minä olen oppinut oloihini tyytymään. Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa; kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa. Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.” (Filippiläiskirje 4:11-13)