Maailmassa elämme monenlaisen hälyn ja hälinän keskellä. Vaikka uudestisyntyneinä uskovina olemme maailmassa, emme enää ole maailmasta, koska olemme siirtyneet Taivaan valtakunnan kansalaisiksi Jeesuksen sovituksen kautta. Jos siis olemme Taivaan kansalaisia meidän pitäisi myös osata kuunnella ja kuulla Jumalan ääntä ja Taivaan valtakunnan ohjeistusta niin, että se on meidän todellinen viisautemme lähde.

Hektisen elämän kiireessä ei ole riittävästi aikaa pysähtyä kuuntelemaan Jumalan puhetta. Jumalan äänen kuuntelemiseen täytyy pysähtyä ja keskittyä, se aika täytyy ottaa. Etsikää ensin Taivaan valtakuntaa… Rukous on tärkeää, mutta sen ohella myös Jumalan kuunteleminen on tärkeää. Mitä enemmän opimme kuuntelemaan Jumalaa, sen selvemmin kuulemme Jumalan äänen.

”Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi. Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: “Tässä on tie, sitä käykää”.” (Jesaja 30:20-21)

Esimerkiksi, jos keskustelet ystävän kanssa, vaikka puhelimessa, mutta ystäväsi ei anna sinulle ollenkaan suunvuoroa, vaan kertoo pelkästään itsestään ja omista asioistaan ja sitten puhelu loppuu siihen miten hän kertoo olevansa iloinen keskustelustanne eli saatuaan purkaa mieltänsä sinulle. Yksipuolisessa keskustelussa et kuitenkaan saanut sanottua juuri mitään omasta puolestasi ja sydämesi jäi kaipaamaan sitä, että olisit halunnut kertoa mitä sinulla oli sydämelläsi.

Miten siis lieneekään omassa keskustelussamme Jumalan suuntaan eli rukouselämässämme? Jääkö Jumala odottamaan omaa suunvuoroaan, jos tuuttaamme vaan omat asiamme hänelle, emmekä keskity kuuntelevaan rukoukseen, mitä hän haluasikaan meille sanoa? Jumala vastaa kysymyksiimme ajallaan ja monin eri tavoin ja joskus yllättävilläkin tavoilla, vaikka unessa. Jumala voi puhua ymmärryksellemme niin monilla eri tavoilla, jos vain haluamme keskittyä Jumalan kuuntelemiseen.

”Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.” (Job 33:14)

Jumala suhteessa Raamatun lukemisen, sanan kuulemisen, rukouksen ja ylistämisen ja palvonnan lisäksi on myös Jumalan kuunteleminen erittäin tärkeä osa Jumala suhteen hoitamista. Rukouselämään tulee kuulua Jumalan äänen kuunteleminen, sen opettelu ja ilman opettelua, sekään ei onnistu. Kaikessa harjaantuu kun harjoittelee.

Jumala haluaa keskusteluyhteyden ihmisen kanssa Pyhän Hengen välityksellä. Se ei ole korvin kuultavaa puhetta sillä tosi harvoin se on sitä. Se on sydämentasolle tulevaa ymmärrystä siitä mikä on Jumalan tahto. Kirjoittaminen hiljaisen rukouksen yhteydessä on yksi hyvä keino vahvistaa Jumalan äänen kuulemista.

Hiljentymistäkin pitää harjoitella. Hiljentymällä, viipymällä hiljaisuudessa Jumalan edessä ja etsimällä Jumalan läsnäoloa opimme kuulemaan Jumalan ääntä. Jumala myös haluaa, että hän saisi puhua ystävilleen, lapsilleen.

”Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.” (Johannes 10:16)