”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: “Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään”. Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. Sillä “jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.” (Roomalaiskirje 10:9-13)
Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan eli suun tunnustus tarkoittaa, että elät ja puhut uskoasi todeksi itsellesi ja ympäristöllesi, etkä laita lamppua vakan alle.
Eksyttäjä on se, joka kieltää Jeesuksen ja sen miten tullaan uskoon ja uudestisynnytään eli kieltää pelastusopin ja opettaa jotain muuta tietä pelastukseen.
”Kuka on valhettelija, ellei se, joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus? Hän on antikristus, se, joka kieltää Isän ja Pojan. Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.” (1. Johanneksen kirje 2:22-23)
”Tämän minä olen kirjoittanut teille niistä, jotka teitä eksyttävät. Mutta te — teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä. Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan. Jos tiedätte, että hän on vanhurskas, niin te ymmärrätte, että myös jokainen, joka vanhurskauden tekee, on hänestä syntynyt.” (1. Johanneksen kirje 2:26-29)
Eksyttäjä ei ole se, joka omaa erilaisen oppikäsityksen jostain Raamatussa olevasta asiasta, kuten lopunaikaan liittyvät käsite-erot, kuten tempauksen sijoittuminen tai ahdistuksen ajan tapahtumat yms. Ja yhtälailla teologinen, hieman abstrakti käsite kasteasiastakin aiheuttaa erimielisyyksiä, sillä se, miten se suoritetaan, on tulkinnallinen asia. Ei siis sekään ole suoranainen pelastuskysymys. Ja on muitakin asioita, joissa tulkinnallisuus tekee asiasta sellaisen, että asioista voidaan olla erimieltä.
”Sillä ensiksikin olen kuullut, että kun kokoonnutte seurakunnankokoukseen, teillä on riitaisuuksia keskenänne, ja osittain sen uskonkin. Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.” (1. Korinttilaiskirje 11:18-19)
”kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.” (Kolossalaiskirje 3:13)
”Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä. Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: “Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra”.” (Roomalaiskirje 12:17-19)
”Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.” (1. Johanneksen kirje 1:10)
Syntisyys on osa ihmisyyttä langenneen luontomme takia. Meistä ei tule täydellisiä ennen kuin Taivaassa.
Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme
(Jaak. 3:1-4:17)
1.Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.
2.Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.
3.Kun panemme suitset hevosten suuhun, että ne meitä tottelisivat, niin voimme ohjata niiden koko ruumiin.
4.Katso, laivatkin, vaikka ovat niin suuria ja tuimain tuulten kuljetettavia, ohjataan varsin pienellä peräsimellä, minne perämiehen mieli tekee.
5.Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää!
6.Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.
7.Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt;
8.mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.
9.Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja;
10.samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.
11.Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?
12.Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu viikunoita? Eikä myöskään suolainen lähde voi antaa makeata vettä.
13.Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä.
14.Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.
15.Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
16.Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.
17.Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.
18.Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.
1.Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?
2.Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette.
Teillä ei ole, sentähden ettette ano.
3.Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.
4.Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.
5.Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: “Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan”?
6.Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: “Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.”
7.Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.
8.Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
9.Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi.
10.Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.
11.Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari.
12.Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?
13.Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: “Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa” -
14.te, jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu; sillä mikä on teidän elämänne? Savu te olette, joka hetkisen näkyy ja sitten haihtuu -
15.sen sijaan, että teidän tulisi sanoa: “Jos Herra tahtoo ja me elämme, niin teemme tämän tai tuon.”
16.Mutta nyt te kerskaatte ylvästelyssänne. Kaikki sellainen kerskaaminen on paha.
17.Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi.
KOETELKAA KAIKKI, PITÄKÄÄ SE MIKÄ HYVÄÄ ON
(1. Tess. 5:15-22)
15.Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.
16.Olkaa aina iloiset.
17.Rukoilkaa lakkaamatta.
18.Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.
19.Henkeä älkää sammuttako,
20.profetoimista älkää halveksuko,
21.mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;
22.karttakaa kaikenlaista pahaa.
Saamme koetella kaiken Jumalan Sanan opetuksen, jota kuulemme ja se mikä on hyvää ja Raamatun Sanan mukaista, hyväksytään se ja muun voi jättää sitten omaan arvoonsa, mutta ei kuitenkaan lähdetä pilkkaamaan ja ivaamaa ketään, ja kaikkein vähiten niitä, jotka Jumala on pelastanut ja pyhittänyt omiksi lapsikseen, vaikka heidän opetuksessaan olisi jotain ihmimillistä rosoa ja hapatusta. Kyllä Jumala kanansa kynii… sillä: “Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?” (Jaak. 4:12)
(1. Piet. 3:8-17)
8.Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä.
9.Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.
10.Sillä: “joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta,
11.kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.
12.Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan.”
13.Ja kuka on, joka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään?
14.Vaan vaikka saisittekin kärsiä vanhurskauden tähden, olette kuitenkin autuaita. “Mutta älkää antako heidän pelkonsa peljättää itseänne, älkääkä hämmästykö”,
15.vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
16.pitäen hyvän omantunnon, että ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat.
17.Sillä parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden.
KATSO KIRJOITUS: Sormella osoittelijat
KATSO KIRJOITUS: Satuttavat sanat
KATSO KIRJOITUS: Siunauksen salaisuus
KATSO KIRJOITUS: Siunaa, älä syytä
KATSO KIRJOITUS: Miksi maailmassa myllertää? Älä kiroa ketään.
KATSO KIRJOITUS: Asenteesi muihin uskoviin, paljastaa sydämesi tilan.