Ihminen joka ei uskosta mitään ymmärrä, heillä on vapaus pahuuden verhona. Vapaus on muutettu luvaksi tehdä ihan mitä itseä huvittaa. Miten onkaan tänä päivänä on kaikki käännetty nurinpäin? Eivät ymmärrä vapautensa olevan kahle.

”sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä — niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat. Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.” (1. Pietarin kirje 2:15-17)

Nappulat sekaisin

On se niin helppoa ulkopuolisena arvioida toista ihmistä. Tehdä diagnooseja ongelmasta ja persoonasta. Mikä on pielessä? Voi miten turhaa…

Kukaan muu kuin Jumala ei tiedä totuutta toisen ihmisen sydämestä. Ihmiset näkevät ulkokuoren, teot ja käytöksen. Jumala näkee syyt, seuraukset, tuskan ja katumuksen. Jumala armahtaa kenet armahtaa. Toisin sanoen, Hän näkee sydämen tilan, onko parannus aitoa, vai sanoja vaan. Jumala on oikeudenmukainen ja erehtymätön, toisin kuin ihminen.

Moni ihminen haluaa itselleen valtaa jopa ymmärtämättä haluavansa valtaa. Sellainen ihminen haluaa ehdottomasti olla muita pätevämpi ja pyrkii sinnikkäästi korottamaan itsensä viisaammaksi kuin joku toinen. Vallankäyttöä on asettua ihmisen yläpuolelle, esimerkiksi syyttämällä suoraan virheistä tai tekemällä arvioita heikosta ihmisestä ilman todellista tietoa tai jopa vain kuvitellun tiedon perusteella.

Valta sokaisee. Kun korottaa itseään se on kuin painaisi hississä ylöspäin vievää nappia, mutta ei huomaa että hissi meneekin siitä alaspäin. On menneet nappulat sekaisin.