Pelko ja murehtiminen aiheuttaa fyysisiä oireita mm. ahdistusoireita ja ahdistus sisältää myös toivottomuutta. Tunne-elämä on suoraan sidoksissa myös terveyteen.

Pelko myös estää tai hidastaa menemästä eteenpäin Jumalasuhteessa. Mutta pelon otteesta voi myös vapautua. Sen voi ottaa hallintaansa, kun pelon tunteet yrittävät nousta Pyhän Hengen vapautta vastaan. Jeesus lupasi vapauttaa vangitut.

”Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.” (Johannes 8:36)

”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.” (1. Johanneksen kirje 4:18)

Rangaistus pelottaa

Pelossa on rangaistuksen ja tuomion pelkoa. Kuka on niin peloton ettei pelkää, jos luvassa on rangaistus? Koska jos me pelkäämme jotain asiaa, pelko sitoo meitä, se kiinnittää meidät siihen tunteeseen. Olemme pelon vankina. Jos me odotamme rangaistusta, olemme pelon alla ja sen ote mielestämme tekee meidät vihaisiksi. Rangaistuksen alainen ei ole vapaa.

”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” (Galatalaiskirje 5:1)

”Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: “Abba! Isä!”” (Roomalaiskirje 8:15)

Turvattomuuden seuraukset

Muistan lapsena kokeneeni minuun kohdistunutta ankaruutta, vihaa ja raivoa. Olen saanut ankaralla kädellä rangaistuksen, joskus syyttä ja joskus syystä. Mutta se opetti pelkäämään rangaistusta ja pelkäämään vastassa olevaa vihaa ja auktoriteettia, pelkäämään seurauksia syyttä tai syystä. Rangaistus pelottaa ja pelossa on rangaistusta. Erityisesti ansaitsematon viha ja kaltoinkohtelu myös synnyttää turvattomuuden tunnetta mikä ruokkii negatiivisia tunteita ja vihaa. Pelko ja viha myös ruokkivat toisiaan. Raamattu varoittaa vanhempia käyttämästä lapsiaan kohtaan väkivaltaa ja kiihottamista, koska pelko aiheuttaa vihaa, arkuutta ja masennusta.

21.Isät, älkää kiihoittako lapsianne, etteivät he kävisi aroiksi. (Kol. 3:21) FIN FB 21.Isät, älkää katkeroittako lapsianne, etteivät he masentuisi. (Kol. 3:21) RK

Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. (Joh. 14:27)

Jumalan pelko

Jumalan pelko on hankala selittää niille jotka ovat rangaistuksen pelossa oppineet pelkäämään sillä Jumalan pelko on syvää kunnioitusta sekä rakkaudellista nöyryyttä Jumalan edessä ja uskollisuutta.

Ja toisaalta kun Jumalan viha tulee lankeamaan syntisen maailman ylle, se on vihaa joka kannattaakin pelätä. Jumala vihaa syntiä mutta rakastaa ihmistä ja odottaa että kaikki kääntyisivät Jumalan puoleen, mutta kun pakanoiden luku on tullut täyteen ja maailman synti on tullut suureksi, Jumala kääntää maailmalle selkänsä ja silloin alkaa viha ja tuomiot tulla maailman ylle. Ja kun lopullinen tuomio tulee kaikille ihmisille sitä onkin syytä pelätä, ellei ole Kristuksen verellä pesty.

Millaisena koet Jumalan?

Mitä siis odotat Jumalalta tulevan elämääsi, millaisena persoonana koet Jumalan olevan, se myös vaikuttaa mieleesi. Koetko Jumalan olevan vihainen ja ankara vai näetkö itsesi armahdettuna Jumalan lapsena, uudestisyntyneenä ja luottavaisena rakastavan Isän armoistuimen edessä. Odotatko tulevaisuudelta edessä olevan Jumalan vihan kohtaamista vai Jumalan rakkauden kohtaamista?

Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. (Room. 8:1-2)

”mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.” (1. Tessalonikalaiskirje 5:9)

”Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme — sillä kirjoitettu on: “Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu” —” (Galatalaiskirje 3:13)

”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme. Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle — ei omasta tahdostaan, vaan alistajan — kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.” (Roomalaiskirje 8:16-23)

Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan. (Hepr. 4:16)

19.Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, 20.että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. 21.Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan, 22.ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista. (1. Joh. 3:19-22)

Rauha ja lohdutus

Pelko ja murehtiminen ovat kuin sisaruksia, siksi Jeesus niin usein sanoi, että älkää pelätkö. Vaikka maailmassa on ahdistusta, Jumalan lapset eivät enää ole maailmasta, koska uudestisyntyneet ovat syntyneet Jumalan lapsiksi, joille Jumalan lupaukset lupaavat, rauhan ja lohdutuksen.

”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.”” (Johannes 16:33)

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalan tietoon. Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. (Fil. 4:6-7)