Image    

TOTUUSSEERUMIA

Blogia uskosta ja elämästä
Image

02.02.2026
Ristinsä kullakin…

Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. (Matt. 16:24)


Mietin tätä mitä merkitsee ristin kantaminen elämässä?

Sitä ei voi tietää kokonaan ennen kuin antautuu ehdoitta ja ilman omia tavoitteita Jumalalle.

”Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.” (Luukas 14:27)

Tämä on todellakin hyvin kertakaikkinen päätös, kun ei voi kulkea kahteen suuntaan yhtäaikaa.

Näin ilmestyksen miten opetuslasten joukkoa seurasi monta innostunutta ihmistä mutta kun varakas mies kuuli Jeesuksen sanat, että luovu omaisuudestasi ja seuraa minua, hän meni murheellisena pois.

Kun Jeesus puhui Kapernaumin synagoogassa ehtoollisesta:
“Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.” (Joh. 6:55-56)
Silloin monet hänen seuraajistaan lähtivät kauhistuneena pois. Ja Jeesus tiesi että ne jättävät hänet jotka eivät usko.

Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko.“ Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet. Ja hän sanoi: “Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna.” Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa. Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: “Tahdotteko tekin mennä pois?” Simon Pietari vastasi hänelle: “Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.” Jeesus vastasi heille: “Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele.” (Joh. 6:64-70)

Tänä päivänäkin moni seuraa mielellään opetuslasten joukkoa mutta mitä tulee oman ristin kantamiseen silloin alkaa ahdistaa. Sillä ristin mukana tulee myös

  • Vastuuta
  • Velvoitteita
  • Luopumista omista päämääristä
  • Sitkeää asennetta
  • Periksiantamattomuutta
  • Nöyryyttä
  • Kipua
  • Koetuksia
  • Yms.

Kun miettii sitä, jos ottaa ristin selkäänsä ja kävelee sen kanssa, kaikki näkevät sen ja moni pilkkaa ja häpeää sitä. Moinen hullutus tietää yleistä tuomitsemista enemmän kuin hyväksyntää, jopa uskovien tuomitsemista. Siltä jotkut kanssakulkijat ovat myötätuntoisia ja ymmärtävät.

Ja toinen vertaus, josta en muista ihan koko sen sisältöä mutta pääkohdat ja sen asian mitä se piti sisällään jonka kuulin eräältä alkukieltä osaavalta.

Jeesus sanoi olevansa alev ja tav, a ja o, alku ja loppu, niin a ja o ovat alkukielen kirjaimistossa ristin muotoisia. Ja molemmat kirjaimet viittasivat sanaan, tooraan sekä siis Raamatun ilmoitukseen, jossa Jumala ilmoittaa mikä on alku ja mikä on loppu. Silloin oman ristin kantaminen merkitsee koko Raamatun sanan ilmoituksen hyväksymistä ja kantamista elämässään alusta loppuun saakka.

Jeesuksen risti on alussa ja lopussa. Hän on koko Sana. Raamattu ei ole vain jotain elämään lainattuja periaatteita, vaan se on koko elämä, elävä Sana, Pyhän Hengen ilmestystä elävästä Jumalasta, joka on todellisempi kuin koko tämä näkyvä maailmamme.

Meidän elämämme risti tulee nojata kaikessa Jumalan Sanaan ja olla sillä suojattuja mutta myös ottaa vastaan Sanassa olevan ristin mukana tuleva taakka eli ies. Se kuulostaa raskaalta mutta mitä Jeesus sanoi siitä…

”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.“” (Matteus 11:28-30)

Hän kantoi jo koko ristintien puolestamme. Armon kautta olemme vapautettu ristin kuolettavasta tuomiosta, joka kuuluisi meille. Olemme vapaat armosta.

Mutta silti meille jää se oma ristimme, se tie jonka vain Jumala tuntee ja hän lupaa, että ristin kantamiseen saamme voiman.

”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.” (Johannes 1:12-13)

Ristin kantamiseen sisältyy se, että meidän vanha luontomme jää menneisyyteen. Se on ristiinnaulittu Kristuksen sovitustyön kautta.

”Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.” (Galatalaiskirje 5:24-25)

(Galatalaiskirje 5:22)
”Mutta Hengen hedelmä on

  • rakkaus,
  • ilo,
  • rauha,
  • pitkämielisyys,
  • ystävällisyys,
  • hyvyys,
  • uskollisuus,
  • sävyisyys,
  • itsensähillitseminen.”

”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” (Galatalaiskirje 5:1)

”Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” (1. Korinttilaiskirje 1:18)

Ristin merkitystä ei voi käsittää sellainen jolla ei ole Jumalan Pyhän Hengen ymmärrystä, sinettiä sydämessään.

”Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi — hänen kirkkautensa kiitokseksi.” (Efesolaiskirje 1:13-14)

“Risti on tie vapauteen, risti on tie lepoon.
Omaa ristiä kantaen, se tie vie ikuiseen iloon.”

Selaa blogeja: