Historiasta näkee todella selvästi miten valtapolitiikka perustuu kansojen ja massojen tunnetilojen luomiseen minkä kautta pyritään vaikuttamaan ihmisiin ja saavuttamaan hallinnon tahtomat päämäärät.

Massojen tunnetilat ovat kuin laivan peräsin ja massojen tunnetilat palvelevat politiikan tarkoitusperiä mihin suuntaan laivaa milloinkin halutaan kääntää.

Nykypäivää pitää aina peilata historian valossa, sillä historia on siitä metka että se pyrkii aina toistamaan itseään eli ihminen tekee samat virheet uudelleen sukupolvesta toiseen vaikka ehkä hieman eri tavalla mutta kaava on sama koska ihminen ei opi virheistään, sillä ihmisen muisti on vain yhden sukupolven mittainen ja viimeistään seuraava sukupolvi pilaa taas kaiken.

Ei ole mitään uutta auringon alla.

”Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla. Jos jotakin on, josta sanotaan: “Katso, tämä on uutta”, niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä. Ei jää muistoa esi-isistä; eikä jälkeläisistäkään, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat.” (Saarnaaja 1:9-11)