Jeesukseen uskovien, eli elävässä uskossa olevien ja uudestisyntyneiden uskovien on nyt viimeinen aika lopettaa keskinäisten ”räyhääminen”, kuppikuntien korostaminen ja oman uskonsa erinomaisuuden korostaminen suhteessa muihin uskoviin ja ymmärtää, että uskoipa toinen uskova esim. tempauksen osalta mihin tahansa hetkeen tai ei koko tempaukseen ollenkaan tai olipa hänellä kasteesta minkälainen käsitys hyvänsä, että lapsikaste on riittävä tai että kaste uskoontulon jälkeen se oikea tai rokotuksista tai jostain muusta asiasta mikä hajottaa rivejä, niin me uskovat olemme silti Kristuksen ruumis yhdessä.
”Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut. Vaan jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi? Mutta nytpä onkin monta jäsentä, ja ainoastaan yksi ruumis. Silmä ei saata sanoa kädelle: “En tarvitse sinua”, eikä myöskään pää jaloille: “En tarvitse teitä”.” (1. Korinttilaiskirje 12:18-21)
Älkää antako opillisten sivuseikkojen asioiden rajata ja erottaa toisistaan uskovia veljiä ja siskoja, jotka ovat pelastuksen vastaan ottaneet ja ovat samassa uskossa Jeesukseen Kristukseen ja Isään Jumalaan, vaikka jotkin käsitykset raamatun kohdista olisikin opittu eri tavalla. Kunnioittakaa lähimmäistä mutta pitäkää itse se minkä olette hyväksi uskossanne havainneet. Asioista ei tarvitse kiistellä eikä antaa niiden erottaa uskovia toisistaan, koska ne eivät ole pelastuskysymyksiä.
Sillä ainoastaan uskon kautta pelastutaan. Uskon kautta Jumalaan ja että Jumalan ainoa Poika, ihmisen Poika, Jeesus Kristus, on kärsinyt ja kuollut synnittömänä meidän kaikkien syntien edestä ja joka ikinä uskoo Häneen ja haluaa seurata Jeesusta eli tulee uskoon ja uudestisyntyy elävän Jumalan lapseksi on Jumalan edessä Jumala lapsi ja perillinen.
Jeesuksen harras rukous oli, että he olisivat yhtä! Että uskovat rakastaisivat toisiaan ja näkisivät toisissaan rakastavan Jumalan hienon suunnitelman jonka Hän on valmistanut jokaisen elämää varten, joka on erilainen meidän itse kunkin kohdalla. Ei ole samanlaista tietä kenelläkään, vaan Jumala johdattaa meitä eri teitä, vaikka päämäärä tulee olemaan sama.
Olemme tulossa pian sellaiseen maailman aikaan, jossa tarvitsemme yhä enemmän toinen toistamme. Tarvitsemme tulevaisuudessa lähialueiden uskovien verkostoa, sillä nykyinen infrastruktuuri voi romahtaa milloin tahansa, monestakin syystä, jolloin sähköiset viestimet eivät enää toimi eikä myöskään somekanavat.
Susi hajottaa laumaa ja etsii niitä lampaita jotka hajaantuvat laumasta. Siksi uskovien repeilevän lauman täytyy tehdä parannusta lähimmäisen rakkauden kohdalla ja jos kaivelemme sahanpurua toisen silmästä täytyy nähdä ensin se tukki omassa silmässä.
”Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä — minä heissä, ja sinä minussa — että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.” (Johannes 17:22-23)
”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.“” (Johannes 13:34-35)
