Luin jostain kommentin, jossa sanottiin etteivät eläimet pääse taivaaseen, koska eläimen tulisi lausua pelastusrukous päästäkseen sinne… Noh… perataanpas tämä ajatus teologisesti ja raamatun valossa.

Aloitetaan luomakunnasta, mikä se on

”Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle — ei omasta tahdostaan, vaan alistajan — kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.” (Roomalaiskirje 8:19-23)

”Kristillisessä ja uskonnollisessa perinteessä luomakunnalla tarkoitetaan kaikkea sitä, minkä Jumala on luonut. Se pitää sisällään ihmiset, eläimet, kasvit, luonnon monimuotoisuuden sekä koko maailmankaikkeuden taivaankappaleineen.”

Ihminen asetettiin alussa luomakunnan herraksi.

Ei mikään eläin ole tietoinen synnistä, vaan elää vaistojensa varassa. Eikä tässä luomakunnassa mikään muu elävä olento omaa ihmisen ominaisuuksia, monimutkaista kykyä ajatteluun ja älykkään infrastruktuurin rakentamiseen. Ihmisellä on kyky ymmärtää ja erottaa oikea väärästä ja hyvä pahasta. Jumala loi ihmisen luomakunnan kruunuksi. Ja ne luomisessa ihmiseen asetetut ominaisuudet ovat ihmisessä edelleen olemassa ja samlla muu luomakunta on edelleen alistettu ihmisen alaisuuteen.

Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal’olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella; panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle: lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet, taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee. Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa! (Ps. 8:4-10)

”Ja Jumala sanoi: “Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat”. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: “Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet”.” (1. Mooseksen kirja 1:26-28)

Jumala loi kaiken maailman ja totesi kaikesta, että se oli sangen hyvää. Mutta kun ihminen lankesi syntiin, hänen takiaan koko luomakunta joutui turmeltuneisuuden kirouksen alle. Ennen syntiin lankeemusta ei ollut kuolemaa eikä katoavaisuutta, vaan se tuli osaksi luomakunnan kirousta vain ja ainoastaan ihmisen tottelemattomuuden takia.

”Ja Aadamille hän sanoi: “Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ‘Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.”” (1. Mooseksen kirja 3:17-19)

Ihminen oli luomakunnan hallitsija mutta, kun ihmisestä tuli synnin orja niin synnin kautta paholainen hallitsee nyt ihmiskuntaa ja koko luomakuntaa tuhoten sitä kaikin keinoin. Tämä käy selkeästi ilmi siitä, kun paholainen tarjosi Jeesukselle kaikkea luomakuntaa hallittavaksi, jos Jeesus olisi vain kumartanut häntä.

”Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi hänelle: “Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua”. Silloin Jeesus sanoi hänelle: “Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: ‘Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman’.”” (Matteus 4:8-10)

”Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.” (Johannes 10:10

Siispä ihminen joka lankesi syntiin, tarvitsee anteeksiannon ja sovituksen. Eläinkunta kuuluu luomakuntaan, joka kokonaisuudessaan vapautetaan kirouksesta, kun aika on täynnä.

”Silloin susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä; vasikka ja nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja pieni poikanen niitä paimentaa. Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat ja pennut yhdessä makaavat, ja jalopeura syö rehua kuin raavas. Imeväinen leikittelee kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu kurottaa kätensä myrkkyliskon luolaan. Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.” (Jesaja 11:6-9)

Kun Kristus palaa takaisin… hän ja koko sotajoukko saapuu hevosilla ratsastaen… eli Taivaassa on hevosia… nekin ovat luomakuntaan kuuluvia eläimiä.

”Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa. Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse, ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana. Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen. Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.” (Ilmestyskirja 19:11-15)

Näin ollen on päivän selvää, että eläinkunta vapautetaan sen kirouksen alaisuudesta, mihin ihmisen lankeemus johti. Jokainen luojan luoma olento kokee eräänä päivänä vapautuksen.

Väite siitä, että kun eläimestä lasketaan veri, sen sielu lakkaa kokonaan olemasta… hmmm… en usko sitä, sillä…

”Kuka ikinä Israelin heimosta tai muukalaisista, jotka asuvat teidän keskellänne, syö verta, mitä tahansa, sitä ihmistä vastaan, joka verta syö, minä käännän kasvoni ja hävitän hänet kansastansa. Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä.” (3. Mooseksen kirja 17:10-11)

Kuolemassa sielu lähtee ruumiista…
Kun veri valuu pois tai verenkierto pysähtyy, henki ja elämä lakkaa, ja sielu lähtee pois kehosta, koska elämän edellykset päättyvät. Sielu, ihmisen tai eläimen, ne ovat Jumalasta lähtöisin ja Jumalan kädessä, Hänen joka elämän antaa.

”hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?“ —” (Job 12:10)

”Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.” Heprealaiskirje 9:22

Siispä vain ihminen tarvitsee sovituksen ja anteeksiantamuksen Kristuksessa, mutta luomakunta, johon eläimet kuuluvat, ei tarvitse anteeksiantamista vaan vapautuksen.

Vapautus on tulossa…

”Iloitkoot taivaat, ja riemuitkoon maa; pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on. Ihastukoot kedot ja kaikki, mitä kedolla on, riemuitkoot silloin kaikki metsän puut Herran edessä, sillä hän tulee, sillä hän tulee tuomitsemaan maata: hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaudessa ja kansat uskollisuudessansa.” (Psalmit 96:11-13)

”Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan; vuoret ja kukkulat puhkeavat riemuun teidän edessänne, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä. Orjantappurain sijaan on kasvava kypressejä, nokkosten sijaan on kasvava myrttipuita; ja se tulee Herran kunniaksi, iankaikkiseksi merkiksi, joka ei häviä.” (Jesaja 55:12-13)

Niin ja mitä pelastusrukoukseen tulee niin, jos tarve vaatisi niin kyllä aasikin osaisi puhua. 😜

”Kun aasintamma näki Herran enkelin, laskeutui se maahan Bileamin alla. Silloin Bileamin viha syttyi, ja hän löi aasintammaa sauvalla. Niin Herra avasi aasintamman suun, ja se sanoi Bileamille: “Mitä minä olen sinulle tehnyt, koska lyöt minua jo kolmannen kerran?” Bileam vastasi aasintammalle: “Sinä olet pitänyt minua pilkkanasi. Olisipa minulla miekka kädessäni, niin nyt minä sinut tappaisin.” Mutta aasintamma sanoi Bileamille: “Enkö minä ole sinun aasintammasi, jolla olet ratsastanut kaiken aikasi tähän päivään asti? Onko minun ollut tapana tehdä sinulle näin?” Hän vastasi: “Ei”. Niin Herra avasi Bileamin silmät, niin että hän näki Herran enkelin seisovan tiellä, paljastettu miekka kädessänsä. Silloin hän kumartui ja heittäytyi kasvoilleen.” (4. Mooseksen kirja 22:27-31)

Eläimet näkevät ja vaistoavat henkimaailmasta asioita paljon enemmän kuin ihminen, kuten edellinen Raamatun lainaus toteaa.

Minulla on ollut elämäni aikana useita kissoja ja koiria, jotka ovat selvästi vaistonneet eri tilanteissa sekä pahan läsnäolon että Jumalan hengen läsnäolon ja käytös muuttuu sen mukaan. Ja niillä on erityisen rauhallinen mieli, kun rukoillaan tai on hengellistä musiikkia, mikä näkyy niistä.

Olen nuorena nähnyt ensimmäisestä koirastani myös unen, sillä hetkellä kun sen kuoli. Unessa se tuli luokseni ja heilutti häntäänsä ja hyppäsi hyvästiksi syliäni vasten rapsutettavaksi ja sitten se lähti pois. Enkä enää sen jälkeen ole siitä unia nähnyt, vaikka ikävä on jäänytkin. se uni oli selkeä rukousvastaus silloisiin nuoren ihmisen kysymyksiini, joihin Jumala vastasi unella, että kyllä senkin matka jatkuu. Nyt ymmärrän sen myös Raamatun sanan perusteella. Tiedän, että tapaan sen Taivaassa, ja myös ne muut rakkaat karvaiset ystäväni, jotka olivat Jumalan lahjoja elämääni.

Tiedän, että taivaassa on lemmikkilauma odottamassa… 🐱🐕