Uni 18.6.2026
Olin jossain oudossa seurakunnassa, mukana palvelemassa rukouspalvelussa. Ihmiset tungeksivat ympärillä ja oli jonkinlainen sekamelska, jossa ihmiset eivät jaksaneet keskittyä odottamiseen ja omaan vuoroonsa. Niinpä he herkästi kritisoivat tapahtumia esim. sitä, jos joku meni heidän mielestään palvelutilanteessa heidän edelle, koska heillä itsellä oli kiire mennä jo toisaalle…
Oli joukossa kuitenkin muutamia, jotka erottuivat sillä, että he tulivat syvällisesti kosketetuiksi ja olivat janoisia Jumalan kosketukselle ja vastaanottavia Pyhälle Hengelle, niin että Pyhän Hengen kosketus vei heiltä jopa jalat alta ja he jäivät lepäämään Jumalan läsnäolossa.
Kuitenkin suurin osa ihmisistä halusi vaan ennustuksia, eikä Herran nimeen siunaaminen kiinnostanut oikeastaan ollenkaan, he vaan kuuntelivat kiireisesti mitä heille oli luvassa ja jättivät heille tarkoitetun loppusiunauksen väliin ja kiirehtivät tiehensä, sydän yhtä kylmänä kuin sinne tullessa.
Paikka, jossa rukouspalvelu tapahtui oli outo. Se oli samanlainen kuin jonkin suuren kauppakeskuksen autohalli, betoninen kellaritila ei siis mikään varsinainen seurakunta sali. Niinpä tunnelma paikassa oli kylmä ja kolkko sekä jotenkin Hengetön niin kuin supermarketin parkkihalli, lukuunottamatta kaiken keskellä, niitä muutamaa lämmintä kohtaamista niiden kanssa, joilla oli todellinen jano Jumalan Hengen kosketukselle, jotka ottivat vastaan Jumalan siunauksen sydämeensä ja tulivat todellisesti kosketetuiksi.
Ihmisten poukkoillessa miten sattuu palvelutilanteessa, eli eivät tulleet jonossa järjestyksessä mikä aiheutti epäjärjestystä ja tyytymättömyttä ihmisissä, jouduin sanomaan isompaan ääneen kaikille läsnäolijoille, että se on teidän seurakuntanne asia laittaa ihmiset järjestykseen, ei siis periaatteessa minun. Olin siis vain vierailemassa tuossa paikassa.
Tämä uni, mihin tänään heräsin, kuvaa hyvin seurakuntien nykyistä hengellistä tilaa. Tietenkin on eläviä seurakuntia ja eläviä uskovia, mutta kokonaisuutena se seurakunta, joka ennen oli palava on monin tavoin tämän kaltainen. Ilmestyskirjan ensimmäiset luvut seurakuntien tilasta lopunaikana sekä Paavalin sanat Timoteukselle puhuvat juuri tästä mitä unessa näin.
KATSO KIRJOITUS: UNI: Lopunajan seurakunnat
KATSO KIRJOITUS: Ilmestys: Lopunajan seurakunta
Huom! Jos näen unen, ja vaikka siinä olisi hurjiakin tapahtumia, ne eivät ole pelottelua, eikä unista jää pelkotiloja. Vaan enemmänkin ne ovat annettu kehotuksena rukoilla asioiden puolesta, että Jumalan tahto voisi tapahtua maailman asioissa. Rukouksilla voidaan vaikuttaa aivan maailmanlaajuisesti siihen miten asiat tapahtuvat, jopa joskus kansakuntien kohtaloihinkin.
